Nykyään lähes kaikilla juoksuharrastajilla on sykemittari. Siitä näkee kätevästi juostun matkan ja ajan. Sitä voi käyttää kellona, sillä on helppoa dokumentoida treeni, jakaa sen tiedot kavereille ja pitää niistä kirjaa. Monilla sykemittarimalleilla saa myös kivoja käppyröitä kunnon kehittymisestä. Muiden ominaisuuksien lisäksi sykemittarista näkee sykkeen. Kaikki pitävät sykkeen mittaamista tärkeänä, mutta monet eivät tiedä, mitä syke…

LUE LISÄÄ

Ihmisen kehon lämmönsäätely tapahtuu hikoilemalla. Se on tehokas keino alentaa kehon lämpötilaa, minkä takia se tekee ihmisestä fysiologisesti hyvin kestävän liikkujan, kestävämmän kuin useimmat eläimet. Hikoilu luonnollisesti poistaa nestettä kehosta, joten neste on korvattava juomalla. Tämä voi tuottaa ongelmia liikuntasuoritusten aikana, jolloin hikoilua tapahtuu paljon ja ehkä pitkäkestoisesti. Jo prosentin nestehukka ruumiinpainosta laskee suorituskykyä liikkuessa.…

LUE LISÄÄ

”Jaksan juosta ehkä yhden lyhtypylvään välin.” Yleinen toteamus, jonka joku sanoo lähes jokaisen Sohvaperunoiden juoksukoulun alussa. Tästä on helppoa päätellä, että kunto on huono. Jotkut jopa päättelevät, ettei heistä ole juoksijoiksi. Onko päätelmä oikea? Ei välttämättä. Ei yleensä. Kuntoa toki voi aina parantaa, mutta jos edes yrittää juosta kokonaisen lyhtypylvään välin, kestävyyskunto todennäköisesti on riittävän…

LUE LISÄÄ

Varsinkin aloittava juoksija saattaa olla hukassa erilaisten termien kanssa, joita juoksupiireissä kuulee. Osa niistä on hyödyllisiä sanoja, jotka kannattaa ymmärtää. Osa taas on juoksijaslangia, jota ilman pärjää, mutta onhan se kiva tietää, mistä kaverit puhuvat. Kokeillaan tehdä siis jonkinlainen juoksija-suomi-sanakirja. Tässä sanat eivät ole aakkosjärjestyksessä, vaan aihe- ja tärkeysjärjestyksessä. Tai no, missä järjestyksessä ne tulee…

LUE LISÄÄ