”Jaksan juosta ehkä yhden lyhtypylvään välin.” Yleinen toteamus, jonka joku sanoo lähes jokaisen Sohvaperunoiden juoksukoulun alussa. Tästä on helppoa päätellä, että kunto on huono. Onko päätelmä oikea? Ei välttämättä. Ei yleensä. Kuntoa toki voi aina parantaa, mutta jos edes yrität juosta kokonaisen lyhtypylvään välin, kuntosi todennäköisesti on riittävän hyvä siihen, että jaksaisit juosta pidempään. Vika löytyy muualta.
Kun halutaan treenata mitä tahansa lajia, on tärkeää treenata juuri sitä tai niitä ominaisuuksia, minkä halutaan kehittyvän. Jos haluaa soittaa viulua, ei kannata mennä latinan kurssille. Jos haluaa kiinteät pakarat, hauiskääntöjen tekeminen ei auta. Sama pätee myös juoksemiseen. Jos haluat juosta pitkää matkaa, älä treenaa pikajuoksua. Elimistön kannalta pikajuoksu on eri laji kuin kestävyysjuoksu. Niissä energiantuotto, rasva-aineenvaihdunta, ventilaatio ja moni muu fysiologinen toiminto on erilainen. Jos juokset pikamatkaa, kehittyvät pikajuoksuominaisuudet. Sitkeällä harjoittelulla juokset lyhtypylvään välin nopeammin ja nopeammin, mutta matka ei pitene. Hieman kärjistettyä, mutta ymmärtänet pointin.
”Ei matka tapa, vaan vauhti.” Usein kuultu lausahdus, joka pitää paikkansa. Helppo ohje juoksumatkan pidentämiseen on: hidasta vauhtia. Etkö halua juosta enää yhtään hitaampaa? Vastaus: ”hidasta silti”. Oletetaan, että haluat aloittaa viulun soittamisen tai latinan puhumisen. Menet oikean lajin kurssille, mutta kolme vuotta harjoitelleiden ryhmään. Opitko siellä paremmin kuin jos menisit vasta-alkajien ryhmään? Entä aloitetaanko vasta-alkajien ryhmässä Jean Sibeliuksen viulukonsertosta ja latinan verbien taivutuksesta? On tärkeää aloittaa harjoittelu omalta tasolta ja kehittyä siinä omien taitojensa mukaisesti.
Jos et pysty hidastamaan hölkkävauhtia niin paljon, että et hengästy, kuntoa kannattaa kasvattaa ensin kävellen. Siinäkin pätee neljän P:n sääntö. Pitää Pystyä Puhumaan Puuskuttamatta. Kun pystyt kävelemään järkevää kävelyvauhtia hengästymättä, voit alkaa siirtyä hölkkään. Hölkkävauhti on usein alussa hitaampi kuin kävelyvauhti. Vauhti kasvaa harjoittelun myötä, ja samalla pitenee juoksumatka. Kunto kasvaa nopeasti, mutta kovin pitkiä matkoja ei silti kannata heti kättelyssä juosta rasitusvammoja välttääkseen.
Sohvaperunoiden juoksukoulussa harjoitellaan muun muassa sitä, mikä on kullekin oikea juoksuvauhti, milloin ja minkä verran kannattaa juosta milläkin vauhdilla ja milloin pitää levätä. Lisäksi harjoitellaan oikeaa juoksutekniikkaa ja erilaisia oheisharjoitteita. Tervetuloa mukaan seuraavalle kurssille.
