Suositukset

Aikaisempi kokemukseni personal trainereista ei ole kaksinen.
Yhden ison kuntosaliketjun PT-tunti oli lähinnä myyntipuhetta. Hieman aikaa ehdittiin sentään käyttää jalkakyykyn harjoitteluun.

Pitkän miettimisen jälkeen päätin kuitenkin ottaa Iitalta PT-session kokeeksi. Tavoitteeksi sanoin kokonaisvaltaisesti yleiskuntoa parantavan treenitekniikan harjoittelun ja erityisesti maratontuloksen parantaminen. Oma maratonennätykseni on kohtalaisen hyvä, 3:45, joten en varsinaisesti odottanut suurta viisautta. Yhtä kaikki, lähdin kokeiluun avoimin mielin. Pyysin kovaa treeniä (edellinen PT-tunti ei tuntunut missään) ja taisin vähän uhotakin alkulämmittelyn aikana.
Juoksumatolla loppui uho. Intervalliharjoituksessa mentiin taatusti maksimisykkeille, ja sen jälkeen alkoi lihaskuntotreeni.
Iita löysi ällistyttävän monta pientä, mutta tärkeää seikkaa, joilla pystyn treenaamaan nykyistä tehokkaammin. Yllättäen löytyi myös lihaskunnosta heikkoja kohtia, joitten kehittämiseksi Iita antoi harjoitusvinkkejä. Jo ensimmäisen tunnin jälkeen aloin mm. kiinnittää huomiota juoksutekniikkaan ja otin ohjelmaani uusia juoksua tukevia lihaskuntoharjoitteita. Aloin myös harjoitella suunnitelmallisemmin ja kiinnitän nyt huomiota siihen, että harjoituksia tehdään vaihtelevalla tempolla. En ole koskaan tykännyt liian suunnitelmallisesta harjoittelusta, mutta nykyään harjoitusohjelman seuraaminen ei tunnukaan työläältä vaan tuo uutta intoa. Jokainen viikon harjoitus kun on vähän erilainen. Mikä tärkeintä, olen löytänyt juoksemisen ilon uudestaan, ja se on hieno tunne. Näyttää vahvasti siltä, että nykyinen maratonennätykseni tulee ensi kesänä paukkumaan.

Antti

Olen Päivi ja aloitin maaliskuussa kolme kuukautta kestävän Sohvaperunoiden juoksukoulun. Olen joka kesä hölkkäillyt hitaalla, tasaisella tahdillani parin kuukauden verran ja sitten se on aina jäänyt. Ilmoittauduin Sohvaperunoiden juoksukouluun, koska ajattelin, että sen avulla tämän kesän juoksuharrastus tulee aloitettua aikaisemmin keväällä, yksin kun en viitsisi lähteä näihin kylmiin ja sateisiin säihin lenkkeilemään. Ehkä näin juoksukausi pitenee ja juoksu jää vaikka pidempiaikaiseksi harrastukseksi.

Kun on tietyt päivät ja ajat, jolloin juoksukouluun tullaan, niin tulee lähdettyä säännöllisemmin. Nolottaisihan se, jos olisi jättänyt laiskuuttaan harjoitukset väliin ja sitten näkisi vaikka kaupassa jonkun kaverin samasta ryhmästä ja joutuisi selittelemään poissaoloaan. Juoksukoulussa lenkkeillään ja tehdään harjoituksia joka säässä, mutta yksin sateisella ja pimeällä on helpompaa jäädä kotiin. Säännöllinen harjoittelu juoksukoulussa auttaa myös siihen, että tulee syötyä terveellisemmin. Jos liikunta jää epäsäännölliseksi, niin helposti myös ruokavalio alkaa lipsua epäterveelliseksi, mutta kun käy säännöllisesti juoksemassa, niin ruokavalioon tulee kiinnitettyä paremmin huomiota.

Jokakesäisillä hölkkälenkeilläni yksin en ole kehittynyt. Menen aina sen saman lenkin samalla tavalla ja vasta juoksukoulussa opin, että harjoittelua pitää vaihdella, jos haluaa kehitystä. Helposti rutinoituu samanlaisiin harjoituksiin, mutta sen lisäksi, ettei siten kehity kunnolla, se alkaa kyllästyttää. Juoksukoulu tuo vaihtelua harjoituksiin.

Aikaisemmin en ole edes ajatellut, että juokseminen vaatisi jonkinlaista tekniikkaa. On yllättävää, kun joku pystyy sanomaan, että ”Hei, sä juokset nyt noin ja noin ja se vaikuttaa tohon ja tohon. Kun sä muutat tämän näin, niin säästyt tällaisilta ongelmilta”. Näiden tekniikkaohjeiden avulla toivon, että pystyisin juoksemaan siten, ettei se satu mihinkään. Kun joku sanoo mitä pitää milloinkin tehdä, niin harjoittelusta tulee riittävän monipuolista ja kehitystä pääsee tapahtumaan sekä mielenkiinto säilyy. Porukalla tulee tehtyä tekniikkaharjoituksiakin, mitä yksin ei kadulla viitsi kauheasti tehdä.

Päivi

Olen aina liikkunut eri tavoin kohtalaisen paljon. Pyöräily on lempilajini ja juoksua olen suorastaan inhonnut koko ikäni. Aika ajoin olen juoksua kokeillut, mutta huonoin tuloksin. Kun aloin treenata Iitan kanssa hän vakuutti, että opin vielä pitämään juoksusta. Ajattelin, että höpöhöpö. Tyhmin laji ikinä, ja onhan sitä kokeiltu. Miten kävi? Opin Iitan neuvojen avulla juoksemaan järkevästi ja jaksottamaan vaihtelevat juoksuharjoitukset oikein. Nyt juoksu kulkee ja on mukavaa. Ei vielä ole lajina mennyt pyöräilyn ohi, mutta täytyy ihmetellen sanoa, että minä pidän juoksemisesta jopa niin paljon, että tähtäimessä on kesällä 2015 juosta maraton.

Petra

Olen aina ollut ylipainoinen ja olen lähes koko aikuisikäni yrittänyt laihduttaa. Pituuteni on 162 cm ja painoin 82 kg. Joskus olen saanut painoa tuskallisesti pudotettua kymmenisen kiloa, mutta aina kilot palasivat takaisin. Aloin jo luopua toivosta ja uskoin, että tämä on geeneissä. Päätin kuitenkin kokeilla vielä etävalmennusta, jos vaikka sen avulla saisin edes sen kymmenen kiloa taas pois ja pystyisin pitämään ne kilot poissa. Maatilan emäntänä en halunnut lisätä liikuntaa, koska katsoin saavani sitä tarpeeksi maatilan töissä. Ruokapäiväkirjan perusteella sain sähköpostitse ohjeita, miten muuttaa ruokavaliota. Aluksi ohjeet tuntuivat pieniltä ja turhan yksinkertaisilta. Yllätyksekseni ne pienetkin muutokset lähtivät heti laskemaan painoani. Muutoksia tehtiin vähitellen koko ajan lisää ja painoni alkoi tippua reipasta vauhtia ja tavoittelemani -10 kg tuli vastaan yllättävän nopeasti, jo alle kahdessa kuukaudessa. Koska ensimmäistä kertaa elämässäni laihduttaminen ei ollut tuskallista, en nähnyt nälkää ja se oli suorastaan kivaa, halusin jatkaa matkaa kohti normaalipainoa ja pudottaa vielä toiset 10 kg. Ne lähtivät lähes yhtä helposti kuin ensimmäisetkin ja uusi ruokavalio tuntui todella miellyttävältä. Sain jopa herkutella kerran viikossa ja ensimmäistä kertaa hyvällä omalla tunnolla, kun se oli hallittua. Kaikista suurin ilonaiheeni on se, miten energiseksi tunnen nyt itseni. Olen aina kuvitellut olevani laiska ja saamaton ihminen, joka tarvitsee paljon unta, mutta kun painoni putosi ja ruokavalioni muuttui, huomasin pärjääväni paljon vähemmällä unella enkä enää koe itseäni lainkaan laiskaksi.

Minulle sähköpostitse tapahtuva etävalmennus toimi erinomaisesti. Maatilan kanssa minulla ei olisi ollut aikaa mennä minnekään henkilökohtaisiin tapaamisiin ja iltaisin tietokoneen ääressä oli kiva lukea viestejä ja kirjoitella niitä. Tällainen kirjeenvaihto auttoi myös siinä, että iltaisin oli muutakin tekemistä kuin syöminen. Viestit olivat motivoivia ja antoivat ajattelemisen aihetta. Ne auttoivat minua uskomaan itseeni ja ymmärtämään mitä minä todella haluan.

Johanna