Juoksutermit haltuun

Varsinkin aloittava juoksija saattaa olla hukassa erilaisten termien kanssa, joita juoksupiireissä kuulee. Osa niistä on hyödyllisiä sanoja, jotka kannattaa ymmärtää. Osa taas on juoksijaslangia, jota ilman pärjää, mutta onhan se kiva tietää, mistä kaverit puhuvat. Kokeillaan tehdä siis jonkinlainen juoksija-suomi-sanakirja. Tässä sanat eivät ole aakkosjärjestyksessä, vaan aihe- ja tärkeysjärjestyksessä. Tai no, missä järjestyksessä ne tulee mieleen. Sanasto on rajattu vain juoksuharjoitteluun liittyvään sanastoon.

PPPP on kaikille liikkujille, niin juoksijoille kuin muillekin, todennäköisesti tuttu. Se tulee sanoista Pitää Pystyä Puhumaan Puuskuttamatta. Joskus siitä käytetään myös lyhennettä PPP, joka suomennetaan Pitää Pystyä Puhumaan tai Pitää Puhua Puuskuttamatta. Tämä on hämäävää, sillä PPP:llä on myös merkitys Pupillit Pullistuu Päästä. Se luonnollisesti tarkoittaa, että juostaan niin kovaa kuin pystytään. Mistä sitten tietää, kumpaa tarkoitetaan? Vinkkejä saa kontekstista. Jos sama henkilö puhuu myös neljästä P:stä, silloin yleensä kolmella P:llä on vastakkainen merkitys.

PK, tarkoittaa, että mennään pullakahville. Se siis tarkoittaa kevyttä lenkkiä, jonka jälkeen voi hyvällä omalla tunnolla syödä suhteellisen kevyen pullan kahvin kanssa. Tai no, virallisissa yhteyksissä se tarkoittaa PerusKuntolenkkiä. Siis edelleen sitä kevyttä lenkkiä, jonka aikana juoksuvauhti on PPPP.

VK, viinerikahvit. Silloin juostaan sen verran kovaa, että hengästytään, jolloin voi syödä viinerit lenkin jälkeen. Noin teoriassa, käytännössä saa juosta jo jonkinlaisen lenkin, että kuluttaa viinerin kalorit. VK virallisesti on VauhtiKestävyyslenkki, eli puhe ei enää kulje ihan sujuvasti, vaan pätkii. On lievästi hengästynyt.

MK, munkkikahvit. Nyt juostaan jo niin kovaa, että sen jälkeen ansaitaan munkkikahvit. MaksimiKestävyysalueella mennään yli anaerobisen kynnyksen, eli käytännössä se ilmenee puheesta niin, että sanan kerralla saattaa pystyä sanomaan. Jopa ne puheliaimmatkin. Entä ne munkkikahvit? Suosittelen niitä ennemmin pitkiksen (kts. alempana) jälkeen, maksimikestävyyttä ei pysty tekemään niin pitkään, että sillä munkkia kuluttaisi. Maksimikestävyysalueella ei pysty juoksemaan kovinkaan pitkään.

RIMPUILLA tarkoittaa sitä, kun maksimikestävyysalueella tai omien voimiensa äärirajoilla yrittää rimpuilla mahdollisimman pitkään.

PITKIS tuli jo mainittua. Se on kestävyysjuoksijan PIIITKÄ lenkki. Maratoonareilla usein 20-30 km, ultrajuoksijoilla reilusti pidempi. Minä sallin peruskuntoilijan käyttävät tuota termiä itselle pitkistä lenkeistä, vaikka 8-10 km lenkeistä. Pitkis siis tarkoittaa samaa kuin

PISTÄÄ LÄSKIT TUMMUMAAN ja

NYLKYTTÄMINEN, jota tekee tietenkin

NYLKKY

NK. Mitäs silloin syödään kahvin kanssa? Vai olisiko ne NokiKahvit, Juoksusanastotietouteni on sen suhteen puutteellinen. Nopeuskestävyyttä harjoitetaan kuitenkin lähinnä lajeissa, joissa suorituksen pituus on lyhyt, muutamista sekunneista muutamiin kymmeniin sekunteihin, joten se ei ole yleinen termi kestävyysjuoksijoiden piireissä, eikä sitä tarvitse käsitellä nyt sen enempää.

TV on myös termi, jota usein kuulee tai näkee. Se tarkoittaa TasaVauhtista lenkkiä. TV-lenkki voi olla palauttava, kevyt, reipas, kova tai pitkis. Kaikissa siis kyse on tasavauhtisesta lenkistä, jossa syke pidetään sitä matalampana, mitä pidempi lenkki on.

INTERVALLIHARJOITUS on treeni, jossa nopeammat tai raskaammat ja kevyemmät osuudet vaihtelevat. Juoksusta puhuttaessa siis juostaan hitaampaa tai kovempaa. Intervallien nopea osuus juostaan vauhdilla, jota pystyy pitämään koko nopeamman juoksun osuuden tai ehkä jopa vähän kiihdyttämään loppua kohti. Nopea osuus voi vaihdella vaikka minuutista esimerkiksi kilometriin. Kevyempi osuus juostaan kevyesti tai kävellään, että palaudutaan nopeammasta osuudesta ennen seuraavaa.

SPRINTTIHARJOITUS on eräänlainen intervalliharjoitus, mutta siinä sprinttiosuudet ovat lyhyitä, vain kymmenien sekuntien pituisia, ei minuutteja. Sprinttiharjoitusta ei pidä sekoittaa triatlonistien sprinttikisaan.

MÄKIJUOKSU toimii intervalli tai sprinttiharjoituksena, mutta myös juoksijan voimaharjoituksena. Siinä juostaan mäkeä ylös kovilla sykkeillä ja yleensä tullaan alas hitaammilla.

ALAMÄKIJUOKSU on nopeusharjoitus, jossa kehitetään jalkojen nopeutta. Se on myös hyvä hallita kisoissa, jolloin alamäessä voi antaa painovoiman tehdä osa työstä ja itse saa pienen ”lepotauon”.

MAITOHAPPO, HAPPO, HAPOTUS. Olisi kiva kirjoittaa tarkemmin maitohaposta, mutta se vaatisi oman blogikirjoituksen. Menemättä siis tarkemmin hapotuksen fysiologiaan, perusjuoksijan kielenkäytössä se tarkoittaa kovaa väsymystä. Suorituksen jälkeen usein lihaksissa tuntuu ”hapotus”, joka muuttuu usein seuraavana päivänä lihaskivuksi.

KANTTAAMINEN tapahtuu, kun väsymys yltyy niin kovaksi, että kisoissa tai kovissa treeneissä totaalisesti hyytyy tai kangistuu.

AEROBINEN KYNNYS. Uusia blogikirjoitusaiheita näyttää pursuavan. Lyhyesti, ytimekkäästi ja riittävän selkeästi selitettynä tämä on se kynnys, jolloin hengästymisen merkit alkavat ilmaantua. Eli PPPP-vauhti tapahtuu alle aerobisen kynnyksen. Kynnyksen tullessa vastaan, siirrytään VK-vauhtiin.

ANAEROBINEN KYNNYS tulee vastaan VK-vauhdin vaihtuessa MK-vauhdiksi. Tällöin hengästyminen pahenee niin, ettei puhetta enää tule kuin ehkä sana kerralla. Tässä vaiheessa maitohappoa (eli laktaattia) kertyy verenkiertoon niin paljon, ettei elimistö pysty enää poistamaan sitä, joten juoksija uupuu.. Nyt meinaa mennä yli sanakirjaselityksen.

VEREN MAKU SUUSSA lienee tuttu termi, mikä luonnollisesti tulee siitä, että tarpeeksi kovassa rasituksessa suuhun saattaa tulla rautaista ”veren makua”. Veren maku voi tulla suuhun jo suhteellisen lyhyillä, kovilla pyrähdyksillä.

RÄKÄ POSKELLA juostaan pidempää, mutta rankkaa lenkkiä, jolloin ei ehdi niistää. Ehkä kisoja tai kisaharjoittelua. Se tarkoittaa samaa kuin

PASKAT HOUSUISSA, minkä kirjaimellisesti kokee usein

ULTRAJUOKSIJA eli ULTRAAJA, joka juoksee pidempiä matkoja kuin

MARATOONARI, jonka tavoitteena on juosta

MARATON, joka on 42,195 km.

PUOLIMARATON on luonnollisesti puolet siitä, 21,0975 km.

PIKAMATKA ultrajuoksijoiden kielenkäytössä tarkoittaa alle kuuden tunnin kestävää kisaa

YLIRASITUS seuraa liiallisesta harjoittelusta, jolloin ollaan

MONTUSSA. Hetkellinen monttu ei ole vakavaa, jos antaa itsensä palautua, mutta usein siitä seuraa

YLIKUNTO, pidempiaikainen rasitustila, joka voi olla jo vakava ja jonka paraneminen voi vaatia hyvin pitkän treenitauon ja palauttelun. Ylikunto on urheilijoille tuttua, mutta vielä tutumpaa se on aloittelijoille.

MÄTTÄMINEN tarkoittaa määrällisesti paljoa harjoittelua. Kilometrejä siis kertyy. Usein mättämisestä puhutaan silloin, kun viikoittainen juoksukilometrimäärä ylittää useampia satoja kilometrejä, mutta laajentaisin sen mielelläni tarkoittamaan liian suuria kilometrimääriä kaikilla, oli ne sitten kuinka vähän tai paljon tahansa.

TAHKOAMINEN, rutiininomainen harjoittelu tai kilpaileminen ilman kehittymistä on usein yhteydessä ylikuntoon. Tahkoaminen aiheuttaa ylikuntoa ja ylikuntoa aiheuttaa tahkoamista. Kummassakin on syynä väärä harjoittelu.

RAASTAMINEN tarkoittaa täysillä juoksemista.

VEDÄTTÄMINEN on juoksemista hieman kovempaa kuin on tarkoitus. Yleensä tätä tapahtuu porukkajuoksussa, jolloin vedättäjä juoksee hieman muuta porukkaa edellä. Vedätyksen uhri rimpuilee, mahdollisesti hänen täytyy

JUOSTA JOJON PÄÄSSÄ, roikkua viimeisenä saaden välillä vähän kiinni ja jääden taas jälkeen.

KYNTÄMINEN on usein käytetty termi erityisen raskaissa olosuhteissa juoksemisesta. Pellolla, umpihangessa, suolla tai auraamattomalla tiellä. Kyntämisestä puhutaan myös silloin, kun juostaan voimattomasti, jaloista puuttuu kimmoisuus.

PLIP on lyhenne, joka tulee sanoista Pitkä Lenkki Ilman Puskaa tai rumemmin sanottuna Pitkä Lenkki Ilman Paskaa.

RUSKO on lyhenne sanoista RUtiStaa Kovaa

TANKKAAMINEN tehdään ennen pidempiä juoksukisoja syömällä hiilihydraattipitoista ruokaa, usein sokerisia herkkuja, joilla pyritään täyttämään lihasten glykogeenivarastot suoritusta varten.

LEPOVIIKKO tarkoittaa viikkoa, jolloin harjoittelumäärät ovat vähäisiä. Lepoviikon aikana on mahdollista

PALAUTUMINEN, jonka onnistuessa saavutetaan

YLIKOMPENSAATIO missä keho palautuu lähtötasoa parempaan tilaan, toisin sanoen kehittyy

TELAKOITUMINEN tarkoittaa loukkaantumisen, rasitusvamman tai muun vaivan takia harjoittelun keskeytymistä

RAATOBUSSI kulkee kisatapahtumissa viimeisenä ja poimii raadot kyytiinsä matkan varrelta

SIVIILI ei ole juoksija ja

SIVIILIVAATTEET ovat kaikki muut paitsi juoksuvaatteet

Sanasto ei varmasti ole kaiken kattava. Tuleeko sinulle mieleen muita juoksusanoja, joiden merkitys ei ole selvä tai jotka ovat mielestäsi niin tärkeitä, että ne ansaitsisivat tulla sanakirjaan? Varsinkin aloittelijoille voi tulla vastaan termejä, joiden merkitystä ei oikein kehtaa kysyä. Yhtään sanaa ei kukaan kuitenkaan osaa heti syntyessään, joten kaikki pitää jossain vaiheessa opetella. On ihan ok kysyä.